Kiinnostavaa. Toimeentulo on iso osa, tuo stressiä. Ihan hel...tisti...Lapset varsinkin kärsii. Kun eletään kädestä suuhun.  Onko rahaa ja pärjättävä muutamalla kympillä.  Energiaa ei tosiaan ole lähteä lenkille, kun miettii kun lapsista joku haluaa lähteä kysyy rahaa ja kun koittaa kuitenkin että pääsee lähtemään.  Vaikka omassa perheessä nyt on paremmin varmaan kuin monella muulla. Mutta jos ihan oikeesti joutuu rajoittamaan syömistä siksi että tarvii saada raha riittämään. Halvinta sitä ja tätä. Ei ole oikeesti ole hyvä olla.  Perusasiat pitää olla kunnossa.  Moninkertaisesti lapset kärsii ja oireilee. Oma lapsi kertoi että ei siksi syö kotona että raha riittää. Keskustelun jälkeen kyllä ymmärsi että ei sellaista. Mutta kyllä ihan oikeesti on aika syvältä. Tää mitä nyt elämä näyttää.

Upeaa asiaa! Ihan tosi paljon vahvistusta tuli omaan äitiyteen. Ja tietoa myös.

kaikki pillereillä jotka tuhoaa ihmiset ja siihe älylaitteet päälle ni aivan kauhee kombo!!! sosiaalinen media on täyttä tuhoa ja vei meiät pois elämästä, pitäs peruuttaa... kaikki on ihan vinksallaan😢

Tosi hyvä, ajatuksia herättävä jakso!

Ihminen  ei  ole  eläin  eii  ollenkaan  tyhmää  puhua  sellaista

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta ja hyvästä kanavasta ☺️.
Tieto ei lopulta näissä asioissa muuta juuri mitään.
Aikuiset tietävät sosiaalisen median haasteet, mutta suurin osa on siitä huolimatta koukussa.
Mikä muuttaa lopulta asioita?
Tietoisuusmuutos.
Saatamme vuosia toimia tietyllä tavalla haitallisesti jollakin elämän osa-alueella, vaikka tiedämme niin toimivamme.
Yht’äkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalta, toimintamme muuttuu.
Järki ja tieto kehittyi tietoisuudeksi, joka sai muutoksen aikaan.
Vai onko tietoisuus ”taito”, jota ylipäätään voi kehittää?  Vai kehittyykö se alitajuisesti kokemuksien myötä 🤔

Tehkää jakso, jossa pohditaan, miten todellisen muutoksen aikaansaavaa tietoisuutta voitaisiin oppia ja opettaa varhaisesta lapsuudesta saakka.

Algorytmiä hereille 😊👌

👍

Tosi kiinnostava haastattelu. Jäin pohtimaan tuota perhetaustan ja/tai geenien merkitystä. Mulla on tosielämän esimerkki, josta en osaa sanoa, kummasta se johtuu enemmän. On perhe A ja perhe B, jotka on sukua toisilleen ja muutenkin läheisessä tekemisissä toistensa kanssa, asuen samassa kaupungissa. Perheessä A on 2 lasta, perheessä B 3. Molempien perheiden vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja ja työelämässä ns. keskiluokan duuneissa. Perheen A vanhemmat eroavat lasten ollessa esiteini- ja teini-iässä ja äiti lapsineen muuttaa toiselle paikkakunnalle. Perheen B vanhemmat pysyvät yhdessä. Perheen A toinen lapsi asuu opiskelukuvioitten vuoksi teini-iästä nuoreen aikuiseen asti perheen B kanssa ja on siis paljon tekemisissä perheen B lasten kanssa, käyden osin samoja koulujakin ja jakaen osin samaa ystäväpiiriä. Pikakelataan tästä parikymmentä vuotta eteenpäin ja perheen A ensimmäinen lapsi on kouluttamaton, avioeron kokenut pitkäaikaistyötön ja konkurssin tehnyt entinen yrittäjä ja monipäihderiippuvainen asunnoton ja tämä saman perheen toinen, perheen B:n parissa asunut lapsi on korkeakoulutettu, työelämässä ja naimisissa, mutta kärsii mielentervydenhäiriöistä ja on huomattavasti matalammalla tulotasolla kuin perheen B kaikki kolme lasta. Olen miettinyt, selittyykö perheen A lasten verraten huono menestys elämässä aikuisten avioerosta ja siihen kenties liittyneistä sosiaalisista ongelmista ja perheen B lasten menestys vakaammasta perhetilanteesta, vai onko taustalla geneettisiä tekijöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole dominoineet perheessä B läheisestä sukulaisuudesta huolimatta. Että onko perheen A "menestyneemmän" lapsen huono menestys suhteessa liki sisarasemassa olleisiin perheen B lapsiin nähden seurausta hänen perhesuhde- vai geenitaustastaan.

Ajatus herätti monia jaksoja. Sori oli pakko.

Olipa kiinnostava vieras! Voisiko ensikerralla videossa olla mukana vaikkapa A.Turtiainen?
-Margaret H

Kohdassa 50min kun puhutaan ystävällisyydestä ja toisten ystävällisestä kohtelusta, niin eikö se ole vähän turhaa sikäli, että yleensä tervepäiset, affektiiviseen empatiaan kykenevät ihmiset ovat perus ystävällisiä ja kohteliaita. Ne persoonallisuushäiriöiset ja antisosiaalisen persoonan omaavat, jotka ei ole, on sitten taas joukko jonka kognitioon ei voida vaikuttaa. Hekin kyllä tietää miten heidän odotetaan käyttäytyväk, mutta eivät välitä siitä ellei siitä ole heille itselleen jotain hyötyä siinä hetkessä.

Yhä useampi suomalainen voi huonosti ja suuri syy on lääkeyhtiöiden pussiin pelaava koululääketiede ja natsien kehittämä pseudotiede nimeltään psykiatria.