Saksalaisessa tuhoamiskäskyssä oli kenttä, johon merkittiin arvioitu viive. Kuinka monta tuntia tai vuorokautta seuraajalta menisi, ennen kuin hän pääsisi tämän joen yli samalla kalustolla kuin tullessaan.

Lapissa syksyllä 1944 se laskutoimitus tehtiin 675 kertaa. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia maakunnan kaikista maantiesilloista.

Tämä jakso kulkee yhden tienpätkän kautta kolme kertaa: ensin sen läpi menee saksalainen räjäytysryhmä, sitten suomalainen pioneerijoukkue, ja lopulta — vuosia myöhemmin — raivaaja.

Liikkuvuus ja sen estäminen eivät ole kaksi eri alaa vaan sama ala. Lapin sota on siitä harvinaisen puhdas esimerkki, koska molempia harjoittivat miehet, jotka olivat kolme vuotta käyttäneet samoja teitä samalla puolella.

Jaksossa käsitellään myös kaksi asiaa, jotka tästä sodasta yleensä jätetään pois.

Ensimmäinen: seitsemän kuukautta ei selity pelkästään räjäytetyillä silloilla. Moskovan välirauhansopimus velvoitti Suomen karkottamaan yli kahdensadantuhannen miehen armeijan — ja samaan aikaan asettamaan oman armeijansa rauhan kannalle kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Joukot pienenivät viikko viikolta kesken kampanjan.

Toinen: yleinen mielikuva siviilien paosta saksalaisten tieltä ei pidä paikkaansa siinä muodossa kuin se yleensä esitetään. Evakuointikäsky oli suomalainen, ja alkuvaiheessa saksalaiset usein auttoivat lähtövalmisteluissa.

Ja lopuksi se osa, jota kukaan ei kerro: raivaus. Pudasjärvellä kahdensadan metrin matkalle oli kylvetty yli tuhat miinaa. Puolustusvoimien ilmoittamien lukujen mukaan Lapista oli vuoteen 1973 mennessä raivattu yhteensä noin 1 142 000 räjähtävää esinettä. Raivaustehtäviä tehdään maakunnassa yhä vuosittain, kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin.

Tuntien ostaminen kesti seitsemän kuukautta. Laskun maksaminen kestää yhä.

Luvuista

Miinojen raivausmäärät vaihtelevat lähteittäin 54 430:n ja 130 000:n välillä, ja suomalaisten tappiolukuja esitetään runsaasta 1 300 kaatuneesta noin 2 870 kaatuneeseen tai kadonneeseen laskentaperusteesta riippuen. Erot on jaksossa kerrottu auki sen sijaan, että olisi valittu yksi luku.

Lähteitä

Moskovan välirauhansopimuksen 2. ja 4. pykälä · Juhani Virkkusen selvitys miinojen ja räjähteiden siviiliuhreista Pohjois-Suomessa 1944–1949 · Mika Kuljun Lapin sotaa käsittelevä tutkimus · Erkkilän ja Iivarin teos evakuoinnista ja tuhoista · Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistutkimus Lapin sodasta ja jälleenrakennuksesta, mm. professori Marja Tuomisen työ · Lapin maakuntamuseon, Museoviraston ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmat · Puolustusvoimien julkaisemat raivaustiedot

#lapinsota #jatkosota #sotahistoria #suomenhistoria #lappi #rovaniemi #miinanraivaus #pioneeri #sotilaslogistiikka