Minkä hintaisen halkaisukirveen itse ostaisit: noin 15 €, 30 € vai 130 €? 🪓 Ja mikä kirves on ollut sinulla paras käytössä?

Tuo oksainen näre on vähän huono halkaisukirveitten vertailussa, koska puun halkeamiseen vaikuttaa enemmän lyöntikohta, kuin itse kirves. Kun oppii lukemaan halottavan puun oksat ja niitten vaikutuksen halkeavuuteen, niin homma helpottuu puolella.

Hickory eli hikkori on poikkeuksellisen kova, vahva ja sitkeä lehtipuu, joka kuuluu jalopähkinäkasveihin hikkorien (Carya) sukuu eli ei mikään sekoitus

Brucke kyllä kanssa yllätti positiivisesti😊

Fiskars ehdottomasti. Ja useempana päivänä peräkkäin kun tekee pöllihommia niin kirveen varren materiaali ja muoto nousevat suureen arvoon. Isompi täräys tekee höpöttiä käsiin ja olkapäihin

Makuasioita, mutta halkomapölli voisi olla vähän matalampi niin lyöntiin tulee enemmän voimaa 🤔

Ensinnäkin puu latvapuoli ylöspäin. Toiseksi älä iske keskelle vaan reunaan.
Kolmanneksi miksi hidastat lyöntiä loppua kohden.

Hickory suomeksi hikkori on yksi kovimmista Pohjois-Amerikan lehtipuista on ihan oikeaa puuta EI ole mikään sekoitusta vaan ihan oikeata puuta
Puu tuottaa myös pähkinöitä kaikki hickory pähkinät ovat syötäviä mutta osa on karvaita.

Hyvä video jälleen kerran. Sanoisin että laatu on jopa parantunut salaoja videohin peilaten. Noi isot pöllit kannattaa aloittaa reunasta halkomaan ja etenee isku kerrallaan kohti puun ydintä.

Itse ostin Fiskarsin X32:n. Omaan käyttöön ihan sopiva. Yleensä puun halkeamattomuus johtuu omasta virheestä, joko voiman puute tai väärästä kohti yrittää halkaista.

Tossa sun lyönnissä ei vaan oo jotenkin voimaa,et ota tarpeeksi vauhtia kirveeseen.Mä teen pöllit hikkory vartisella ja vedän sen ihan taakse,melkein terä nilkkoihin selkä kaarella,sieltä kun vedät selällä ja käsillä kirveen laajaan kaareen ja loppuhetkellä vielä koukistat polvia ennenkö osuu pölliin,niin halkee saatana tuo aluspuukin!

Huomasitko että Brygge on edellisen Fiskars sukupolven klooni? Mitat, muoto ja terän pinnoite menee ihan yksyhteen.

Tuo terän pinnoite vaikuttaa siihen purevuuteen eli kuinka terä luistaa puun sisään, vai pitäisikö sanoa kuinka ensimmäinen isku solahtaa... Toinen tekijä on terän hionta ja kolmas se kuinka suurelta pinta-alalta terä koskettaa puuta upotessaan. Suurempi pinta-ala tietenkin lisää kitkaa ja täytyy tällätä kovempaa mutta upottuaan se sitten levittää paremmin.

Hallittavuus näkyy välittömästi terän korkeudesta. Eikö ollutkin Julan halpiksella vaikea osua kahdesti samaan kohtaan peräkkäin? Tärkein mitta on varren alapinnasta terän särmään; mitä lyhyempi mitta, sitä tarkempi kirves.

Jula on amerikkalaismallinen kirves - "Mjölner" - ja se onkin tarkoitettu erittäin paksujen puiden halkomiseen mutta amerikkalaiset puut kuten se hikkori josta Julan varsi on valmistettu ovat erittäin suorasyisiä ja vähäoksaisia puita. Halkeavat helposti ja kauniisti.

Pöllihuvin kirveestä näki heti ettei terässä ole mitään pinnoitetta ja hiontakin melko karhea. Suuri kitka yhdistettynä aivan liian jyrkkään profiiliin niin floppi siitä syntyy.

Kirveen varren mitta puolestaan vaikuttaa siihen missä kulmassa terä osuu puuhun. Joillain iskuilla puuhun osui ensimmäisenä vain terän itseäsi lähinnä oleva kulma. Olisi tehokkaampaa jos osuisi koko leveydeltään.

Halkomapölkyn korkeus / puiden pituus kannattaa hieroa käytetyn kirveen pituuden mukaan. Oikeastaan kahdelle pisimmälle kirveelle olisi halkomapölkky voinut olla noin 5 cm matalampi.

Etpä löytänyt mukaan vipukirvestä tai sellaista mallia missä on irralliset palat terän sisällä jotka leviävät hidastuvuuden voimasta kun terä uppoaa puuhun.

No, oikeasti niillä levittävillä kirveillä ei työstä yhtään paremmin kuin Pöllihuvin kirveellä mutta vipukirvestä ovat he kehuneet jotka ovat sitä oppineet käyttämään.

Se vaatinee hieman harjaantumista, siis löysiä ranteita että terä pääsee kiertymään ja tekemään työnsä.

Hyvä testi. 👍🏻

Haluaisin nähdä vertailun tasapuolisemmilla lähtökohdilla. Jokaiselle kirveelle oksaton halk 30 cm  ja 40 cm pitkä koivupölli. Kertaalle halkaistu puu ja kirveen vaihto välissä ei kyllä anna mitään kuvaa.

Puuilon kirveen kulma oli huono varresta katsottuna kun suorakulma

Kirves on kirves... tietyn pisteen jälkeen ei voi perusominaisuuksia hirveästi kehittää. Muutama pointti: Valmistumaa, raakaaineiden alkuperä ja kierrätysaste sekä valmistusprosessi ja sen eettisyys vaikuttaa suuresti hintaan. Nykypäivänä Kiina pystyy kopioimaan tuotteen kuin tuotteen, mutta ym. seikat jäävät niissä tuotteissa yleensä pimentoon. Siinä voi jokainen valita tukeeko autoritäärisessä valtiossa toimivaa yritystä jonka valmistusmenetelmät eivät ole läpinäkyviä vai esim. globaalilla skaalala pientä Suomalaista yritystä. Väittäisin myös, että muutaman lyönnin testin sijasta niin selkeimpiä eroja alkaisi näkymään kun kirveiden koko elinkaarta testattaisiin. Esim. kirveen uudelleenteroitus ja sen terän pysyvyys. Ainii ja lopuksi: tarrat pois terästä, turhaa kitkaa ja pinnoitettu terä ei pääse oikeuksiinsa.

Moro.Mulla on Fiskarsin veisto ja halkaisukirveet,hyviä kumpikin ja ei löydy ultraa

Silloin kun vielä pöllejä haloin niin pienellä Fiskarsilla melkein retkikirveellä yksi isku, jos ei halkea niin pölli kiveineen ylösalaisin ja pöllin kanssa kirveen hamara aluspuuhun, pöllin paino tekee suurimman työn. Nykyisin käytän lähinnä ohutta rankaa/hakkuutähteitä joka kuivunut toista vuotta metsässä, jää monta askelta ja painavien tukkien reuhtomista/karsimista, katkomista, kasaamista pois kun ranka liiterin eteen, valovirtasirkkelillä poikki ja suoraan liiteriin.

Tekoälyn tietoa, Fiskarsin tehtailla Pinjaisissa tehdään tuotteiden varsinainen valmistus ja kokoonpano, ja siellä sijaitsee myös kirveiden tuotekehitysyksikkö. Kotimainen valmistus koskee niin tunnettuja oranssipäisiä ja mustia X-sarjan komposiittikirveitä kuin perinteisempiä, puuvartisia Norden-sarjan kirveitä.

Puu hakkuupöllin mahdollisimman takareunaan, hutilyönnissä kirves pysähtyy todennäköisemmin hakkuupölliin kuin omaan jalkaan.

Naulatesti olisi voinut ratkaista materiaalien kestävyyksien osalta testiä. Ennen vanhaan taotut kirveet verrattuna nykyajan valukirveisiin, voit lyödä ne vastakkai ja valurautainen antautuu. Eli puuhun naula sivusta ja lyöt naulan poikki. Jääkö terään jälki?